Mitkä ihmeen CM ja SM?

PROLOGI

Minä yritin. Yritin ihan tosissani tehdä tästä tekstistä napakan ja selkeän. Ajattelin, että nyt voin kompensoida omaa typeryyttäni, kun en ottanut asioista aikoinaan selvää silloin, kun olisi pitänyt, eli alkaessa haaveilla omasta cavalierista. Jospa joku olisi nyt minua viisaampi ja voimakkaampi ja ottaisi neuvosta vaarin.

Mutta nyt minä näen sen ja valitettavan selvästi: Olen ihan voimaton. Ymmärrykseni ei riitä.  Minulla ei ole aikaa eikä tarvittavia välineitä. Minulla ei ole osaamista, jonka tämän asian kokonaisvaltainen hahmottaminen vaatisi. Tekstini ei ole valmis eikä se minua tyydytä. Mutta minun on pakko laittaa se maailmalle näin. Minun pakko myöntää, että tämän laajuinen asia on aivan liikaa.

***

Oli miten oli. Minä tekeydyn nyt viisaaksi, koska niin muutkin tekevät, ja olen tietävinäni asiasta jotain. Ja jos osoittaa heikkoutta, on kohta säälimätön ihmislauma kimpussa.

***

Sille tiedoksi, joka eksyy ensimmäistä kertaa blogini sivuille. Tämän tekstin aihe vei minulta kolme koiraa polttouuniin kolmen kuukauden sisällä. Ja sehän selvisi minulle vasta koirieni kuoleman jälkeen.

CHIARI-TYYPPINEN EPÄMUODOSTUMA JA SYRINGOMYELIA

Kun puhutaan cavalier kingcharlesinspanielin liian pienestä kallosta, keskustelu kääntyy lähes poikkeuksetta suoraan sen todennäköiseen seuraukseen eli syringomyeliaan (SM). Kasvattajat kertovat mm. nettisivuillaan kasvattavansa terveitä koiria, joilla ei ole syringomyeliaa. Asioiden peittelyn ja suoranaisen valehtelun sijaan heidän tulisi kertoa koiranostajalle, että otat nyt joka tapauksessa - syringomyelian kanssa tai ilman - aivan valtavan suuren riskin ja vastuun.

Pään ja kaularangan MRI tulee jalostuscavaliereille vihdoinkin pakolliseksi 1.1.2025 alkaen. Tähän asti kasvattajia on ollut kahdenlaisia: niitä, jotka eivät ole välittäneet tuon taivaallista selvittää jalostuskoiriensa pään tilannetta ja sitten niitä, jotka lukevat MRI-lausuntoja kuin raamattua.

Miksi juurisyytä, chiaria, ei ole jalostettu cavalierista jo vuosikymmeniä sitten pois?

Chiari-tyyppinen epämuodostuma (CM; jatkossa chiari tai chiari-malformaatio) on aivan yhtä paha asia kuin syringomyeliakin. Tai itse asiassa se on pahempikin, koska ilman sitä ei olisi välttämättä syringomyeliaakaan. Miksi juurisyytä, chiaria, ei ole jalostettu cavalierista jo vuosikymmeniä sitten pois? Ensimmäinen syringomyeliatapaus löydettiin v. 1997. Suomessa MRI-kuvaukset aloitettiin v. 2007.

Kaikilla cavaliereillä (99,7 %:lla) on chiari-malformaatio. Kyseessä on laaja ongelmakokonaisuus, jonka taustalla on sekä kallon että kallo-kaularankaliitoksen epänormaali kehittyminen.

Chiari-malformaatiossa aivot on pakattu liian pieneen tilaan niiden kokoon nähden, ja pikkuaivot sekä usein myös aivorunko puristuvat kallon isoon aukkoon/niska-aukkoon tai tyräytyvät sen läpi selkäydinkanavaan. Chiarimalformaatio on koko aivoja koskettava tila. Aivojen puristuessa kasaan niihin muodostuu painetta eikä aivoselkäydinneste pääse virtaamaan aivoihin tai pois sieltä.

Syringomyeliassa eli selkäytimen nesteontelotaudissa selkäytimeen muodostuu nesteen täyttämiä onteloita. Ontelot voivat muodostua joko selkäytimen keskuskanavaan tai sen ulkopuolelle. Ontelot voivat suurentua ajan myötä, ja ne aiheuttavat selkäytimen keskuskanavan laajenemista ja tuhoavat selkäytimen kudosta. Aivoselkäydinneste voi liikkua onteloiden vuoksi epänormaalisti suihkauksittain ja pyörteisenä.

Syringomyelian syntymekanismi on vielä osittain hämärän peitossa. Taustalla on havaittu olevan ainakin kallon ja kallo-kaularankaliitoksen rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten takaraivoluun kehityshäiriöitä, pikkuaivojen painautumista ja tyräytymistä sekä kallon takakuopan ja niska-aukon ahtautumista, lyhyttä kallonpohjaa tai tavallista suurempaa niska-aukon läpimittaa. Lisäksi mahdollisia syitä voivat olla taka-aivojen suuri koko tai aivojen laskimovirtauksen heikentyminen. Rodun pieni koko ja brakykefaalisuus ovat niin chiarimalformaatiolle kuin syringomyeliallekin altistavia tekijöitä.

Chiarimalformaatio ei aiheuta aina syringomyeliaa ja toisaalta syringomyelia voi olla oireeton. Tutkimusten luotettavuutta heikentää se, että oireilun laadusta ja yleisyydestä kiinni saamisessa ollaan koiran omistajan antamien tietojen varassa. Mikäli hän ei ole huomannut oireita tai on tottunut niihin pitäen oireita täysin normaalina käytöksenä tai ilmoittaa tutkimuksiin muista syistä oireellisen koiran olevan oireeton, ei saada esiin koko totuutta cavalierien tilanteesta. Kuitenkin tiettävästi jo pelkkä chiari-malformaatio ilman syringomyeliaakin voi aiheuttaa koiralle kipua ja epämukavuutta.

Käytännössä kaikki cavalierit riippumatta MRI-tuloksesta ovat jalostukseen passeleita.

Syringomyelian luokittelussa käytetty asteikko (SM0–SM2) on ongelmallinen. Käytännössä kaikki cavalierit riippumatta MRI-tuloksesta ovat jalostukseen passeleita, kunhan heille vain valitaan sopivan MRI-tuloksen saanut kumppani ja kunhan kumpikin omistaja on ilmoittanut koiransa olevan oireeton.

"Oireeton" koira voi olla tulokseltaan asteikon yläpään SM2: tällöin koiralla on vähintään 2,0 mm:n kokoinen laajentuma keskuskanavassa tai keskuskanavan ulkopuolinen syrinx (huom. tähän luokkaan kuuluvat kaikki laajat muutokset).

Toisaalta "oireileva" koira voi hyvinkin olla SM0 tai SM1, jolla ei ole todettu keskuskanavan laajentumaa tai keskuskanavan ulkopuolisia syrinxejä tai jolla on vain "pieniä" muutoksia.

Esim. Leiramo (2018) havaitsi, että oireilevien cavalierin keskuskanavan läpimitan keskiarvo oli 3,94 mm vaihteluvälin ollessa 0–7,9 mm.

Vähintäänkin hämmentävää, eikö totta? Eikä siinä vielä kaikki.

Chiarin ja syringomyelian oireet eivät ole helposti erotettavissa toisistaan, vaan ne ovat päällekkäisiä tai oireet voivat johtua jostain muustakin. Cavaliereillä esiintyy lisäksi mm. täytteistä/erittävää välikorvaa/keskikorvaa (liimakorva; Primary secretory otitis media, PSOM) ja laajentuneita aivokammioita (kummatkin näistä selviävät MRI-kuvista). Aivokammioiden laajentumat ovat seurausta aivo-selkäydinnesteen kierron häiriöstä. Lisäksi oireilu voi johtua esim. ihosairaudesta, allergiasta tai korvatulehduksesta.

Esimerkkejä oireista:

https://www.youtube.com/watch?v=tW2T1K96fjc

• huulten lipominen, maiskuttelu, nieleskely
• pään ja korvien hankaaminen
• korvien, niskan tai hartioiden rapsuttelu
• ilmarapsuttelu ilman kontaktia
• ääntely, kiljuminen (esim. asentoa vaihtaessa)
• epänormaali päänasento, nukkuminen pää ylhäällä. Oma koirani piti päätään aina alhaalla niin liikkeellä kuin istuessaankin.
• unihäiriöt
• liikkumishaluttomuus
• neurologinen puutos
• hermoperäinen kipu
• kosketusyliherkkyys pään ja niskan alueelta (esim. kaulapannan laittaminen tai harjaaminen)
• vaikeuksia liikkeiden hallinnassa sekä halvauksia ja skolioosia
• käytöshäiriöt, kuten eroahdistus, erilaiset pelkotilat
• oman hännän jahtaaminen

• oireilu pahinta aamuisin ja iltaisin tai koiran kiihtyessä
• oireilu voi pahentua steriloimattomilla nartuilla kiiman aiheuttaman stressin vuoksi.

Suattaapa siis olla tai suattaapa olla olematta.

Se, mikä on selvää, on että liian pieni pää = liian suuri ongelma.

EPILOGI

Miksi minä ja moni muu cavalierin omistanut rypee itseinhossa ja -syytöksissä sen suhteen, miten on kiduttanut koiraansa ymmärtämättömyydellään ja tietämättömyydellään, kun taas toiset porskuttavat aivan entiseen malliin eteenpäin vailla empatiaa ja asioista oppimista?

Keneltä empatian kokeminen cavaliereja  kohtaan on pois?

Milloin lopetamme tämän järjettömyyden ja lakkaamme kasvattamasta ja haalimasta todella kipeitä koiria?

Onko cavalier enää edes koira?

Pitäisikö cavalierien sijaan alkaa tutkia sitä, mikä meissä ihmisissä on pielessä ja miksi?